Vaikken itse olekaan mikään suunnaton live-musiikin ystävä, niin ei tarvinnut miettiä lähtemistä kahdesti, kun kuuli että GNR tulee Suomeen keikkailemaan. Vuonna 2001 bändin piti tulla kans, silloinkin oli kenttäliput hankittuna, mutta koko silloinen Euroopan kiertue peruttiin pari kuukautta aiemmin. Muutenkin Axlin ailahtelevasta mielestä on kuultu niin paljon juttua, että sai viime tinkaan asti jännittää miten käy.
Keikka alkoi odotetusti myöhässä. Lipussa luki tapahtuman alkavan klo 20, mutta lämppärikin alkoi soittamaan vasta klo 21. Alkuperäinen lämppäri Bullet for My Valentine oli joutunut perumaan pari keikkaa “henkilökohtaisista syistä”, mutta pikapikaa korvaajaksi hankittu kotimainen Melrose hoiti homman kyllä varsin mallikkaasti, vaikka etukäteen hieman arveluttikin.
Axl antoi tällä kertaa odotuttaa itseään tosi pitkään, GNR ilmaantui lavalle vasta klo 22:45, mutta sen jälkeen seurasikin 2 h 15 min niin kovaa tykitystä, että ketään Areenalla ei varmasti jäänyt odottaminen harmittamaan.
Show oli ihan käsittämättömän hyvä, Axl oli tosi hyvällä päällä ja hyppi ja juoksenteli ympäri lavaa kuin vanhoina hyvinä päivinä. Välispiikissä Axl heitti myös läppää Ruotsissa tapahtuneesta vangitsemisesta. Siinä Axl selitti, että häntä oli kolme nahkahanskaista poliisia pitänyt paikallaan, kun joku puoskari oli yrittänyt ottaa verinäytettä, muttei ollut osunut suoneen millään. Poliisithan olettivat siis, että Axl on varmasti pilvessä, koska hän on iso paha setä Ameriikasta. Siinä Axl oli sitten haukkunut sitä lääkäriä idiootiksi, kun verta roisku kaikkialle muualle paitsi sinne mihin sitä piti, kun se oli huomannut et oven suussa seiso hottis tsiksi ja jäänyt kuikuileen sitä vaan. Noh, loppuun Axl totesi jotain et “I don’t really care if the girls dig me or not, because I’m not looking for a girl with good taste, but a girl that tastes good.” =)
Vaatetuksessa Axl oli palannut takasin ihan alkuun, Appetiten ajoille. Jaloissa Axlilla oli farkut ja paidat oli samaan tyyliin sopivat ja vaihtuivat muuutaman biisin välein. Ihan Illusion-kiertueen vertaista vaatteidenvaihtorumbaa ei enää ollut, mutta se 2000-luvun alun verkkari+lätkäpaita-look oli sentään tiessään.
Monien mielestä GNR ei ole enää GNR, mutta mulle GNR on aina ollut nimenomaan Axlin bändi. Lisäksi tykkään Robin Finckistä tosi paljon ja koko muukin bändi tuntui vetävän hyvällä tunteella. Suurin osa esitetyistä biiseistä oli vanhoja biisejä, mutta joukkoon mahtui myös pari uutta tulevalta Chinese Democracy -albumilta. Madagascar on ihan loistava biisi ja toisena uutena oli joku pianopohjainen viritelmä, jonka nimeä en kyllä itse tiedä, kun en sitä aiemmin ole kuullut. Hyvältä biisiltä sekin ensikuulemalta vaikutti.
Lisäväriä showhun toi kitarasoolona soitettu Finlandia-hymni, Dizzy Reedin pianosoolona vetämä Hanoi Rocksin Don’t You Ever Leave Me sekä Ron Thalin kitarasooloilema Don’t Cry. Liekö Axlilla liikaa tunnelatausta mukana Don’t Cry -biisissä menneiltä vuosilta, kun sitä ei ilmeisesti ole laulettu koko kiertueen aikana. Dizzy on muuten päässyt ihan järkyttävän laihaksi.. kylkiluut paisto läpi oikein kunnolla. Joskus Illusionin aikaanhan Dizzy oli vielä aika pulskassa kunnossa, mut mennyt hieman yli toi laihduttaminen vissiin.
Lavan setup oli aika minimalistinen, perusvalot ja videoheijaste, mutta pyrot oli kyllä ykkösluokkaa. Pommien paineaalto tuntui hiuksissa ja mahtavat lieskat kuumotti naamaa vaikkei ihan lavan reunalla oltukaan. Jossain 15-20 metrin etäisyydellä oltiin koko keikka, kun ei sinne ihan pahimpaan ryysikseen viittinyt änkää.
Mutta kaiken kaikkiaan mahtava show, ei mitään jälkeäkään niistä kaikista pahoista asioista mitä Axlin esiintymisestä on kuultu. Areenan yleisö oli ihan täysillä mukana ja lopussa, kun koko bändi kävi pokkaamassa lavalla, näki kyllä esiintyjien ilmeistä, että tänään oli kivaa. Toivottavasti tänä iltana paikalle saapuvat näkevät yhtä hyvän esiintymisen.
GUNS N’ ROSES |„|
